Tätä aihepiiriä olen käsitellyt kaikissa kirjoissani. Islamin väittämää Jerusalemin merkityksestä heidän uskonnolleen ja heidän profeettansa mielikuvituksellista ”yömatkaa taivaaseen.” Aihe on islamille elintärkeä. Voidaan jopa sanoa että islamin uskottavuus elää tai kaatuu Jerusalemin kysymyksen kohdalla. Niinpä onkin varsin merkittävää että aiheeseen suhtaudutaan kriittisesti myös islamin oppineiden taholta, tosin varsin harvalukuisten, mutta yhtäkaikki mitä ilmeisimmin hyvin rehellisten sellaisten taholta.
Kahlatessani läpi eri islamin oppineiden aihetta käsitteleviä kommentteja ja kolumneja usean viime vuoden ajalta, niin ainakin ääri-islamilaisten tulkitsijoiden kanta on ollut yksiselitteisen selvä ja kritiikitön siihen mitä tulee juuri Muhammediin, Jerusalemiin ja ns taivasmatkaan. Se hyväksytään ilman sen kummempia vastalauseita ja epäilyjä vaikka se, jos yleensä mikä, on varsinainen epäilyn aihe ja lähde. Siihen ympätyt erilaiset tarinat ja versiot lukeutuvat paremminkin luokkaan ”Tuhannen ja yhden yön sadut” kuin tapahtuneiden tosiasioiden piiriin.

Egyptin Kultturiministeriön julkaisussa, Al-Qahira-lehdessä 5.8.2003, oli artikkeli nimellä: Was The Prophet Muhammad`s Night Journey to Palestine or to Medina. Eli siis suomeksi: Profeetta Muhammadin Yömatka ei ollut Jerusalemiin vaan Medinaan. Kirjoittaja oli ko lehden kolumnisti Ahmad Muhammad Arafa ja hän siteerasi artikkelissaan erittäin arvostettua islamin opettajaa ja kirjailijaa Dr. Muhammad Sa´id Ramadan Al-Butia ja hänen kirjaansa Figh Al-Siraa.

Seuraavassa tiivistelmä ko kirjoituksesta, kokonaisuudessaan se löytyy usealtakin sivustolta.

Tulee tiedostaa, että uskomus Koraanin suurassa 17:1 mainitusta profeetta Muhammedin ihmeellisestä yömatkasta Jerusalemiin, on eräs kaikkein tärkeimmistä perustavaa laatua olevista Jerusalemin islamilaista pyhyyttä koskevista opetuksista. Tähän traditioon uskoo erittäin suuri osa islamilaista väestöä, mutta nämä väittämät kirjailija (Al-Buti) hylkää ehdottomasti ja täsmällisesti.
Tämä artikkeli palauttaa dramaattisesti erään islamin opin peruspilareista maan pinnalle. Se että tämä artikkeli julkaistiin Egyptin hallituksen valvomassa julkaisussa antaa sille luonnollisesti suunnattoman painoarvon sekä uskonnollisesti että poliittisesti.

Missä on Al Aqsa moskeija?

”Ylistys hänelle joka otti palvelijansa yöllä pyhitetystä moskeijasta (Al Haram Mekassa) etäisimmän moskeijan luokse.” Suura 17:1. Tämä kertoo meille että Allah otti profeettansa Mekan keskusmoskeijasta ja vei hänet Al Aqsaan. Al Aqsa merkitsee täsmällisesti ”kaukaisinta ”. Molemmat ovat siis olemassa olevia ja tunnettuja paikkoja, eikä Al Aqsa esimerkiksi, kuten sitä selitetään, paikka johon moskeija tullaan joskus perustamaan, eikä myöskään paikka jossa sellainen on joskus ollut. Paikan täytyi olla kaukana Mekasta ja sen on täytynyt olla olemassa oleva rakennus tai tunnettu rukouspaikka. Mutta Palestiinassa ei tuolloin ollut ainuttakaan moskeijaa eikä siis sellaista johon Allah olisi voinut viitata mainitessaan ”kaukaisimmasta paikasta.” Palestiina oli tuolloin kristittyjen (bysanttilaisen Itä-Rooman keisarikunnan) hallussa ja siellä oli lisäksi pieniä juutalaisia asujaimistoja, eikä siellä ollut Muhammedin seuraajia jotka olisivat voineet rakentaa jonkinlaisen moskeijantapaisen palvontapaikan. Kun Koraani viittaa kunnioittavasti kristittyjen ja juutalaisten rukouspaikkoihin, se ei sano niitä moskeijoiksi vaan synagoogiksi ja kirkoiksi.(Suura 22:40).

Tohtori Al-Buti selittää edelleen että näky jonka Muhammed sai yöllä, ja jota on pyritty selittämään nykyään fyysisesti jopa tapahtuneeksikin, ei ollut muuta kuin Allahin varoitus Muhammedille lähteä pakoon vihollisiaan. Mekassa oli runsaasti Muhammedin kiihkeitä vastustajia kun sitä vastoin Medina, jonne Muhammed mitä ilmeisimmin meni, oli hänen vankkaa kannatusseutuaan. Al-Buti jatkaa Koraanin ja hadithin, Muhammedin perintöopin seliittelyään lajasti ja tekee lopuksi yhteenvedon seuraavasti:
Yhteenvetona on lopuksi todettava, että Yömatka ei tapahtunut silloiseen Palestiinaan, ennemminkin Medinaan. Se alkoi Al-Haram Moskeijasta Mekasta, jossa profeetta oli rukoillut kannattajiensa kanssa ja päättyi Asad ibn Zuraran moskeijaan Abu Ayyub Al Ansarin talon lähelle Medinaan. Tuolloin paikalla ei ollut vielä moskeijaa vaan se oli Muhammedin tavanomainen ja hyvin tunnettu rukouspaikka ja vasta Yömatkan jälkeen sinne rakennettiin itse moskeijarakennus. Sana moskeija merkitsi alkujaan, ja etenkin vielä tuolloin, nimenomaan paikkaa jossa rukoillaan.

Edellä oleva kirjoitus julkaistiin vajaa viikko sitten ja sen jos minkä olisi luullut poikivan varsinaisen vastalauseiden myrskyn arabimediassa. Kuitenkaan en ole havainnut ainuttakaan sellaista vaikka selailen johtavia arabimedioita päivittäin. Hämmästyttävää. Sillä kiista Jerusalemin pyhyydestä ja ikuisesta islamilaisuudesta on eräs muslimien pääaiheista selitettäessä miksi kaupungin täytyy olla islamin hallussa. Olin lähes varma että sekä artikkelin kirjoittaja että islamin oppinut Al-Buti saavat fatwan, uskonnollisen tuomion, jopa kuolemantuomion, sillä juuri Muhammedin kuuluisa Yömatka on nostettu sellaiselle palvonnan ja pyhyyden asteelle että siihen tavalla tai toisella kajoaminen on vähintäänkin islamilainen pyhäinhäväistys.

Toivoisin edellä olevan kirjoituksen saavan laajempaakin huomiota sillä kysymys Jerusalemista on ollut ja tulee olemaan eräs Lähi-idän kiistaan kaikkein voimakkaimmin vaikuttavista kysymyksistä. Kun islamin oppineiden taholta, ja etenkin johtavan islamilaisen valtion suojeluksessa, julistetaan Jerusalemin kiista islamilaisittain harhaopiksi, niin se ei voi olla vaikuttamatta kaikkeen muuhunkin. Jos islam luopuu Jerusalemiin kohdistuvista vaatimuksistaan niin heidän täytyy selittää koko siihen rakennettu opillinen doktriini myöskin virheelliseksi, joka puolestaan asettaa koko islamin opin yhtälailla kyseenalaiseksi. Sellaista ei tule tapahtumaan ja siksi epäilen että edellä mainittu puheenvuoro tullaan selittämään jollain tavoin vääristellyksi ja sen kirjoittaja vähintäänkin ymmärrykseltään vajaamittaiseksi. Sinänsä valitettavaa että näitä islamilaisia ”totuuden torvia” on niin harvakseltaan, sillä ko Yömatka erilaisinen sepustuksineen ja monenkirjavine vaihtoehtoineen on kuitenkin senkaltainen kooste että siihen tulisi ottaa viileä ja objektiivinen asenne.

Pekka Sartola